Toukokuu 1990.

Juho päätti tarttua härkää sarvista ja jutella Laurin tilanteesta Ellan kanssa vaikka Matilda Katarina sitä vastaan olikin.

Ei ollut oikein ettei oma vaimo tiennyt asioiden oikeaa laitaa.

Juhoa säälitti Laurin toiminta. Olihan se ihan hyvä työmies ja viljelijä, välillä vaan sai pelihimo vallan.

Mistähän sekin on saanut alkunsa? Juho pohti ja yritti miettiä tarkkaan oliko suvussa muita pelihimoisia.

Hänen puolellaan ei ollut ketään ainakaan tiedossa.

Mutta hän muisti Matildan isän kertoneen että joskus 1800-luvulla oli päätilan nuorin poika hävinnyt talonostorahat korttipelissä ja joutuneen muuttamaan perheineen torppaan. Jos tarina on totta niin ehkä pelihimo periytyy Matildan puolelta. Jos se yleensä on periytyvä ominaisuus.

Joka tapauksessa Juho aikoi kertoa tilanteesta Ellalle.

 

Ella ajoi autolla pihaan.

Hän oli juuri keräämässä tapettimalleja auton takapenkiltä kun Juho tulla puuskutti hänen luokseen.

” Kuule Ella.” Juho sanoi jotenkin säikyn oloisesti , ” Minun pitää jutella kanssasi tärkeästä asiasta.”

Sen enempää ei Juho ehtinyt kertoa kun Lauri rynnisti navetasta auton luo.

Lauri mulkaisi vihaisesti isäänsä ja suukotti Ellaa poskelle.

” Eikö sinun isä pitänyt mennä kyntämään se märkä paikka siellä joensuussa? ”

Juho mulkaisi poikaansa ainakin yhtä kiukkuisesti ja lähti kohti traktoria.

” Isälläsi oli jotakin tärkeää asiaa. ” Ella sanoi hajamielisesti ja läimäytti auton oven kiinni.

” Isän pitäisi tietää ettei sinua tarvitse rasittaa tilan asioilla. ” Lauri sanoi teennäisen iloisesti mutta Ella ei näyttänyt sitä huomaavan.

” Kuule, mennäänkö viikonloppuna käymään jossakin hyvässä ravintolassa? ” Lauri ehdotti.

” Sopii. ” Ella ilahtui, ” Ilmoita sitten ajoissa jollei mennäkään ettei käy taas kuten viime kerralla.”

Viime kerralla Ella odotti turhaan Lauria useita tunteja koska Lauri oli juuttunut traktorilla upottavaan ojaan eikä muistanut ilmoittaa siitä lainkaan hänelle.

 

” Miksi sinä haluat tuhota Laurin avioliiton? ” Matilda tivasi Juholta.

” En minä sitä halua. ” Juho vastusteli, ” Minusta vaan on väärin ettei Ella tiedä millä mallilla Laurin asiat ovat. ”

” Ellaa ei kiinnosta tilan asiat, joten ei häntä kiinnosta mikään siihen liittyväkään.” Matilda sanoi jyrkästi.

” Sinä olet koko ajan Ellaa vastaan.” Juho syytti vaimoaan.

” Muistelepa omaa tilannettasi silloin kun isäsi ei kertonut asioista ajoissa. ” Juho tiesi että liikkui nyt tulenaralla alueella, mutta hänen oli pakko yrittää, ” Sinä olisit halunnut tietää että tila oli menossa konkurssiin vaan isäsipä salasi asian liian pitkään etkä voinut tehdä enää mitään.”

” Ole hiljaa! ” Matilda tiuskahti, ” Tämä on ihan eri asia. ” Mutta Matilda tiesi että Juho oli oikeassa.

Jos hän olisi tiennyt konkurssista ajoissa olisi hän voinut edes yrittää pelastaa synnyinkotinsa.

Mutta isä oli tappanut itsensä ja pettänyt samalla tyttärensä sokean luottamuksen ja ihailun.

Matilda ei halunnut ajatella asiaa enempää.

Muuten hän alkaisi pelätä Laurin seuraavan pappansa jalanjälkiä.

 

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi