Elokuu 1720.
Matilda Pehrintyttären äiti, Birgitta, kulki nopeaa vauhtia kohti Mäkelää.
Hänen sisarensa Laura oli Mäkelän emäntä ja heidän poikansa Joonas olisi juuri sopiva mies Matildalle.
Laura oli sanonut Joonaksen katselleen Matildaa jo useampia vuosia.
Birgitan piti nopeasti saada Joonas kosimaan ettei Carl Gustafsson Fougdilainen ehtisi ensin.
Carlia Birgitta ei halunnut vävykseen vaikka Fougdilainen olikin suuri ja vauras talo.
Carl oli inhottava juoppo. Matilda ansaitsi paremman miehen.
Birgitta oli hengästynyt kun lopulta saapui perille.
Hän istahti portaille lepäämään ja tasaamaan hengitystään ja katseli samalla ympärilleen arvioivasti.
Mäkelän pihapiiri oli siisti ja rakennukset hyväkuntoisia.Pellot olivat olleet koko ajan hyvällä hoidolla. Lehmät näyttivät tyytyväisiltä ja pulskilta ja lampailla oli hyvä villa. Talo vain oli melko pieni, vain yksi kammari ja tupa. Sitä pitäisi joko jatkaa tai sitten nuorten pitäisi rakentaa oma torppa talon lähelle. Täällä Matildan olisi hyvä olla emäntänä, Birgitta ajatteli tyytyväisenä.
” Mitäs sinä sisko täällä teet? ” Laura tuli ulos huomattuaan sisarensa ikkunasta.
” Mukava nähdä sinuakin. ” Birgitta vastasi välittämättä sisarensa tavasta ”toivottaa” vieras tervetulleeksi. Tuollainen Laura oli ollut aina, se ei paljon piitannut kohteliaisuuksista.
” Niin niin. ” Laura jupisi ja pyysi siskoaan sisälle kahville.
Birgitta istahti siniselle tuolille pöydän päähän ja alkoi selittää käyntinsä syytä. Laura kuunteli keskittyneesti.
” Sinun pitäisi puhua tästä suoraan Joonakselle.” Hän sanoi mietteliään näköisenä.
” Luuletko että Joonas haluaisi Matildan? ” Birgitta kysyi ja jatkoi sitten innoissaan, ” Matilda on kyllä sanonut että Joonas on mukava ja hyvä työmies joten hän on ainakin katsellut Joonasta sillä silmällä.”
” Luulen että Joonas on ollut aina ihastunut Joentauksen Beataan ja Beata tuntisi samalla tavalla. ” Laura sanoa töksäytti, ” En usko Joonaksen ikinä ajatelleen Matildaa sen ihmeemmin.”
Hän huomasi sisarensa ärtymyksen ja kiirehti selittämään, ” Sitä paitsi minusta Joonas ja Matilda olisivat liian läheistä sukua keskenään. Minä en ole ikinä ymmärtänyt serkkujen välisiä avioliittoja. ”
Birgitta tuhahti ja sanoi viileästi, ” Sinusta Matilda ei ole riittävän hyvä pojallesi. Onhan Beata sentään rovastin tytär .”
” En minä sitä tarkoittanut! ” Laura puuskahti , ” Minä en vaan halua serkkujen naivan toisiaan! ”
Sisaret istuivat vielä tovin pöydässä ja joivat kahvia hiljaisuuden vallitessa. He eivät olleet ikinä tulleet toimeen kovinkaan hyvin eikä siihen näyttänyt nytkään tulevan muutosta.
Täytyy ruveta miettimään toisia nuoria miehiä jotka sopisivat Matildalle, Birgitta mietti itsekseen.
Vai luuli sisko että Matilda olisi sopinut Joonakselle, Laura pohdiskeli ja katseli sisartaan.
Pyh, Beata on paljon nätimpikin, hän ajatteli hieman vahingoniloisena.
Kotona Matilda jutteli iloisesti Matiaksen kanssa eikä tiennyt mitään äitinsä suunnitelmista.
